PARTA

PARRANAJON HISTORIAA.

Muinaisessa egyptissä parta oli jumalallinen symboli ja kuului vain eliitille. Jumalat kuvattiin, kuten faaraotkin, pitkän parran kera. Viikingit joko ajoivat partansa tai punoivat ne eräänlaisiksi leteiksi.
Keskiajalla parrat olivat Euroopassa suosittuja.
Parrat lyhenivät Euroopassa 1600-luvulla, ja suosioon nousi kapea leukaparta. Viktoriaanisen ajan lopulla parrat jälleen poistuivat muodista. Partoja näkyi länsimaissa jälleen 1950-luvulla.

PARTAMUOTI

Vuonna 2018 partatyylit ovat vahvempia kuin koskaan. Uudet vivahteet niin tuotteissa kuin tyyleissä ottavat tilaa parin vuoden takaisilta viikinkiparroilta.

Keskipitkässä kokoparrassa keskitytään pituuden sijasta alarajan kulmikkuuteen sekä rajojen selkeyteen.

Beardstache, lyhyt sänkiparta yhdistettynä tuuheisiin handlebar tai chevron tyylisiin viiksiin. Tekee kasvoista karkimmat.

Raskas sänkiparta, parta on tarkkaan rajattu kaulan alueelta, mutta kasvaa vapaasti poskilla.

Van dyke, 1800-luvun flaamilaisen taidemaalarin mukaan nimetty tyyli, jossa tyylitellyt viikset yhdistyvät pukinpartaan.